Varhaiskasvatussuunnitelma

Päiväkodeissa on hyvin toteutettu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmaa pohjana oman suunnitelman luomiseksi. Ne päiväkodit joiden varhaiskasvatussuunnitelmaa tutkin, sisälsivät jokaisen omia arvoja, tavoitteita ja painopistealueita. Jokaiseen oli laadittu myös suunnitelma pedagogisesta kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta, ajattelu ja oppiminen, laaja-alaista osaamista, itsestä huolehtimista ja arjen taitoja, kultturillisuus, yhteistyöstä vanhempien ja kasvattajien kanssa, kielen kehitys, erityistuen tarpeet ja monikulttuurisuus.

Verratessani kahta eri kuntaa, eroavaisuuksia löytyi paljonkin. Kummankin kunnan yhteisenä tavoitteena oli edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista, toisella oli myös mainittu, että lähtökohtana on kaupungin, sivistys- ja kulttuuripalveluiden sekä varhaiskasvatuksen visio, strategia ja toiminta-ajatus.
Arvoissa oli myös eroja. Toisella kunnalla arvoihin nousi kiireettömyys, leikki, turvallisuus, välittäminen ja yhteistyö. Toisen kunnan arvot perustuivat kunnan omiin arvoihin ja lapsuuden arvostamiseen.
Tavoitteissa toisella kunnalla oli yhdenmukaistaa ja samalla lähentää eri päivähoitomuotojen toimintaa. Eri hoitomuotojen tulee kulkea rinnakkain toista tukien. Varhaiskasvatustyön tavoitteena on tyytyväinen ja leikkiväinen lapsi, joka voi kokonaisvaltaisesti hyvin. Toisen kunnan tavoitteena oli lasten tukeminen kasvu- ja kehitysympäristössä, hyvät peruspalvelut ja syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy.
Toinen kunnista oli erikseen maininnut painopistealueiksi kestävän kehityksen, kulttuurin, liikunnan sekä lasten osallisuuden.

Lähihoitajan rooli vasu keskustelussa:
Arviointi lapsen kasvusta ja kehityksestä, ymmärtää hänen tarpeitaan. Havainnoi: kokonaiskuva lapsen kehityksestä, motoriset taidot, kielellinen kehitys, matemaattinen kehitys, arvioi kouluvalmiutta. Tarjoaa vaihtoehtoja, on perheen tukena, ohjaa ja neuvoo tarvittaessa.

Vapepan etsintäkurssi 23-24.09.2016 Kalkun logistiikkakeskus

Vapepan tehtäviä: ensihuolto, ensiapu, etsintä, lentopelastus, vesietsintä, henkinen tuki, liikenteenohjaus, omaisuuden pelastaminen, ympäristöonnettomuudet, viestitys, vedenalainen etsintä, muut viranomaisen määräämät tehtävät; evakointi

Vapepan historia

Spr:n, meripelastusseuran ja lentopelastusseuran koordinoima järjestö

• Punainen Risti on kattojärjestö
• perustettu 1964
• perustamisidea lähti Muoniossa 24.5.1963 viisi vuotiaan pikkutytön katoamisesta. Etsinnät lopetettiin 6.6. ja aloitettiin uudestaan .Tyttö löydettiin kuolleena yli 40 km päässtä katoamispaikasta. Parhaimmillaan paikalla oli yli 1000 etsijää. Jopa ruotsista oli kopteri etsimässä tyttöä. Eri tahot ehdottivat, että SPR toimisi aloitteen tekijöinä viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöelimen perustamiseksi. Kts. Linkki www.vapepa.fi/nain-vapepa-sai-alkunsa (luettu 23.9.2016)
• Vapepa toiminta on aina viranomaisjohtoista. Viranomaiselta tulee avun pyyntö Vapepalle.
• Etsinnöistä vastaa aina poliisi, joko yksi poliisi tai partio. Tekee yhteistyötä vapepajohdon kanssa.

• 52 jäsenjärjestöä joissa 1400 hälytysryhmää
• yli 20 000 vapaaehtoista

Jäsenjärjestöt:

Autoliitto, Finlans Svenska Marthaförbund Folkhälsan, Maa- ja metsätalousnaisten Keskus, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Maanpuolustuskiltojen liitto, Maanpuolustusnaisten liitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Marttaliitto, NADA-Suomi/Finland, Paliskuntain yhdistys, Pidä Saaristo Siistinä ry, Reserviläisliitto, SF-Caravan, Sukeltajaliitto, Suomen Johanniittain apu, Suomen kylätoiminta, Suomen Latu, Suomen Meripelastusseura, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen mielenterveysseura, Suomen moottoriliitto, Suomen palveluskoiraliitto, Suomen Pelastuskoiraliitto, Suomen lentopelastusseura, Suomen Partiolaiset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, Suomen Purjehdus ja Veneily, Suomen Radioamatööriliitto, Suomen Rauhanturvaajaliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Suomen riistakeskus, Suomen Suunnistusliitto, Suomen Taksiliitto, Suomen Tiepalvelumiehet, Suomen Tiepalvelumiesliitto, Suomen Työväen Urheiluliitto, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Valo = Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio, WWF Suomi

Toimintaa tukevat jäsenet:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisten Valmiusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, Suomen Humanitaarisen Oikeuden Seura, Suomen Kuntaliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Tapio, Työturvallisuuskeskus

Poliisin puheenvuoro:

Poliisi tekee päätöksen, koska ja ketä lähdetään etsimään ja missä vaiheessa. Ensin omilla resursseilla ja koirilla suorittavat, jonka jälkeen avunpyyntö.

Hätäetsintää jatketaan niin kauan kuin poliisi katsoo sen tarpeelliseksi. Viimeinen mahdollinen hetki+12 tuntia. Etsintä saatetaan hetkeksi keskeyttää, mutta sitä ei lopeteta ennenkuin henkilö löytyy. Termi muuttuu hätäetsinnästä kadonneen etsintään.

Tutkinnallinen etsintä: tukee poliisin muuta tutkintaa tai kadonneen henkilön tai hänen omaisuuden etsintää.

Poliisi johtaa maalla, meripelastus johtaa merellä ja vesistöissä, lentopelastus johtaa ilmassa.

Kun on suorittanut etsinnän peruskurssin, ja kuulut johonkin jäsenjärjestöön, on oikeutettu liitymään OHTO-hälytysjärjestelmään. Tämä on järjestelmä, jonka kautta ilmoitetaan hälytysrinkiin kuuluvat etsintään. Tähän viestiin kuitataan, pääseekö lähtemään heti, myöhemmin vai ei ollenkaan. Kun ilmoittaa pääsevänsä, saa lisä viestin, jossa kerrotaan ketä etsitään ja missä on kokoontumispaikka.

Kurssin sisältö

Kurssilla käsiteltiin erilaisia etsintä menetelmiä, mitä etsinnän jälkeen tapahtuu, eli henkisen tuen tarve, niin omaisille ja etsijöille, sekä purkukeskustelun tärkeydestä.

Partioita:

Jalkapartio, autopartio, pyöräpartio, kohdepartio, koirapartio, venepartio

Menetelmiä:

Partioetsintä, näkötuntumaharavointi, kuulotuntumaharavointi, reittiharavointi, haravaharavointi.

Käytännön harjoituksia pidettiin jokaisesta etsintä muodosta ja kurssilaiset pääsivät oikeasti etsimään niin ihmisiä, kuin esineitä.

SPR:n avoin katupäivystysilta 9.9.2019

Aihe:

Koulutusta katutyöhön ja ”kuulumisia” Nokian kaduilta.

Mitä se on, miten sitä tehdään ja mitä Nokialla tapahtuu?

Katupäivystäjäksi soveltuu tavallinen aikuinen, joka on kiinnostunut tukemaan nuoria. Päivystää voi oman elämäntilanteensamukaisesti sillon tällöin perjantai-iltaisin klo 20-00. Päivystäjille tarjotaan koulutusta.

Katutyön pelisäännöt:

-Katutyö on nuoriin kohdistuvaa kadulla tehtävää nuoriso- ja sosiaalitoimintaa

-aloitettu Nokialla 1994

-koulujen aloituksesta joululomaan ja juhannukseen

• kohdataan, tuetaan, jutellaan, autetaan, kyseenalaistetaan, ohjataan eteenpäin, etsitään, lohdutetaan, kannustetaan
• liikutaan nokialla siellä missä nuoretkin
• tarvittaessa järjestetään selviämisasema
• säännöllistä toimintaa, joka perjantai

Katutyössä nuoren kohtaaminen

• Huonokuntoisista nuorista pyritään soittamaan vanhemmille kotiin. Toimitaan välikätenä nuoren ja aikuisen kohtaamisessa. Rauhoitetaan tilannetta vanhemmille, neuvotaan, miten asia otetaan esille nuoren kanssa
• Jos vanhemmat kuulostavat itse lastaankin huonokuntoisemmalta, lapsi annetaan selviämisasemalle josta tulee lastensuojeluilmoitus tai jos nuori itse ei halua mennä kotiin tai kertoo, että tilanne kärjistyy kotona sellaiseksi, ettei lasta voi sinne päästää
• Luottamus ansaitaan
• Ensimmäinen asia päihtyneen nuoren kohtaamisessa ei ole se, että soitetaan lastensuojeluun tai poliisille vaan tilannetta seurataan illan aikana. Käydään säännöllisesti sovitussa paikassa tai siellä missä nuori tavattu, seurataan kuntoa, tarvittaessa saatetaan kotiin.

Kontaktit 2011 1479kpl, 2015 kontakteja n. 1500 kpl

Selviytyjiä 2011 1kpl, 2015 0kpl

kotiinkuljetuksia 2011 4kpl. 2015 kontakteja5kpl

varpu2011 3kpl. 2015 12kpl. (Varpu= varhaisen puuttumisen malli)

Miten ”aikuisten rooli”, mutta ”nuorten ehdoilla” näkyy nuoria kohdatessa?

• elämänkokemus, ei hae hyväksyntää, ei provosoidu, ei olla kavereita vaan turvallisia aikuisia

Koulutusta katutyöhön:

katutyön oma koulutus

paikallisia teemailtoja

VarPu=varhaisen puuttumisenkurssi

henkisentuen kurssi

päihdeneuvojakurssi

hiv- ja seksuaaliterveystyön koulutus

ensiapukurssit jne.

Ura eteneminen: harjoittelija, vakipäivystäjä, iltavastaava.

Jokainen tätä tekevä on vaitiolovelvollinen ja vapaaehtoinen.

Joka ilta katukierroksen jälkeen käydään purkukeskustelu, jossa puhutaan illan aikana käydyt keskustelut ja tapahtumat, ja varmistetaan, ettei kenellekkään jäänyt mitään painamaan mieltä. Katupäivystys on ehdottomasti luottamuksellista toimintaa, eikä keskusteluja voi käydä kenen kanssa tahansa, vaan henkilöt ja tavat ovat tarkkaan määriteltyjä. Työskentely nuorten kanssa kadulla pohjautuu ehdottomaan luottamukseen.

IKÄVINKKIMESSUT NOKIALLA 7.10.2016

Messut olivat suunnattu yli 60 vuotiaille ja/tai vanhustyötä tekeville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Messuilla oli 40 eri tahoa esittelemässä toimintansa. Tapahtumaan oli vapaapääsy.

Olin ikävinkkimessuilla Nokian Kerholassa esittelemässä SPR:n messupisteellä defibrillaattorin käyttöä ja kertomassa, miten tunnistaa ajoissa aivoinfarktin. Työnkuvaan kuului myös osastomme markkinointi ja tuotteidemme myynti. Pisteellämme oli myös terveyspiste, jossa sai mitata verenpaineen ilmaiseksi.

Ihmiset olivat erittäin kiinnostuneita defibrillaattorista, koska ne yleistyvän julkisilla paikoilla, mutta harvoin niitä pääsee itse kokeilemaan tai näkemään niiden käyttöä. Pidimme näytösluonteisesti esittelyn laitteesta käyttäen Anne-elvytysnukkea apuna. Ihmisillä oli myös itsellä mahdollisuus kokeilla laitteen käyttöä.

Messuesite, jossa kerrottu tapahtumasta ja siellä olevista näytteilleasettelijoista

SPR:n messupöytä

VANHUSTENVIIKKO

Vanhustenviikkoa vietetään 2.-9.10.2016

Kävimme koulun kanssa tutustumassa vanhainkotiin ja vietimme vanhusten kanssa viikon tehden erilaisia asioita. Vanhainkodilla järjestettiin mm. muotinäytös, oli elävää musiikkia, leipomista, ulkoilua ja päivätanssit.

Olin auttamassa asukkaiden siirtämisessä juhlasaliin, avustin leipomisessa ja ulkoilussa. 

Kokemus oli rikastuttava ja miellyttävä. Näin, kuinka pienistä asioista voi ihminen saada suurta iloa ja nautintoa. Oli erittäin mukava saada viettää aikaa heidän kanssaan ja kuunnella mukavia tarinoita menneistä ajoista.

Musiikkiesitys 0-3 vuotiaille

Tehtävä:

Suunnittele 20minuutin musiikki-leikkituokio 0-3 vuotiaille lapsille.

Suunnittelu:

Aloitimme suunnittelun etsimällä ikäryhmään sopiville kappaleita. Käytimme apuna musiikkikirjoja. Kappaleiksi valitsimme bussilaulun (pyörät ne pyörivät), autolla ajetaan varovasti, pikkuiset kultakalat, värileikki ja pää,olkapää,peppu,polvet,varpaat.

Lauluihin mietittiin sopivat leikit. Suunnittelimme myös soittimien käytön muutamaan laulu-leikkiin mukaan. 

Toteutus:

Ensimmäisenä kappaleena esitimme pää, olkapää, peppu- laulun. Esitimme kappaleen ryhmän edessä, laulaen ja leikkien. Tarvittaessa yksi meistä siirtyi auttamaan ja ohjaamaan lapsiryhmän pienimpiä leikissä.

Toisena kappaleena esitimme pikkuiset kultakalat- laulun. Laulun lisäksi leikimme käsillä tämän kappaleen.

Kolmantena oli autolla ajetaan varovasti. Tähän jaoimme lapsiryhmän, toiset leikkivät ja toiset saivat soittimiksi rytmimunat, joita soittivat kappaleen ajan.

Neljäntenä leikimme bussilaulun, jolloin ne jotka edellisellä kerralla olivat leikkineet, saivat nyt soittaa rytmimunilla kappaleen ajan.

Viidentenä värileikki, jossa etsimme vaatteista värejä.

Leikit toteutettiin niin, että lähes koko ryhmä oli lasten edessä toimien esimerkkinä. Aivan pienille muutama irtaantui ryhmästä avustamaan leikeissä.

Oma arviointi:

Laululeikit olisi voinut ensin selittää ja näyttää leikit. Kappaleet olivat niin tuttuja, joten oletimme, että lapset olisivat niitä aiemminkin jo leikkineet ja ne olisi tuttuja. 

Aika riitti leikkeihin hyvin ja kappaleet olivat likunnallisia ja suht nopea tempoisia, niin ei jäänyt turhaa aikaa, jossa ei mitään olisi tapahtunut. Leikit olivat helppoja ja soittimet sopivia juuri tuon ikäisille. Soittimien jakaminen olisi voitu tehdä toisin. Ryhmän olisi voinut jakaa selkeästi kahteen osaan, toinen puoli soittaa ja toinen leikkii. Saman kappaleen olisi voinut laulaa kahteen kertaan, niin jokainen olisi päässyt soittamaan ja leikkimään samat kappaleet.

Värileikki ei ollut oikein sopiva leikki tuon ikäisille, tai ainakin se olisi pitänyt suunnitella tuohon ikäryhmään sopivaksi. Väreistä olisi voinut olla mallit, joita näyttää lapsille, niin värien tunnistaminen olisi ollut helpompaa. Ja etukäteen olisi voinut kertoa, mitä kustakin väristä tapahtuu, hypitäänkö vai pyöritäänkö tms. Ehkä myös olisi voinut vaatteista jo valmiiksi etsiä värit.

Ryhmätyöskentely sujui kohtalaisen hyvin. Kaikki osallistuivat, mutta selkeä vuorottelu jäi toteutumatta.Leikkejä lähti vetämään ja esitteleen oikeastaan vain yksi henkilö. Muuten suunnittelu toteutettiin hyvin ryhmässä.

Alle kouluikäisille suunnattuja kirjoja

Alle kolmevuotiaile tarkoitettuja kirjoja:

1. Katso minua! Koskettulukirja, kirjoittanut Engelen Anita

Kirja on paksulehtinen ja sivuja on kuusi. Kirjan kuvat ovat isoja ja värikkäitä, jokaisella sivulla on vain yksi kuva ja siinä kerrottu mitä kuvassa on. Jokatoisella sivulla kuvassa on perhmeä, samettinen pinta, jota lapsi voi kosketella. Kirja sopii yhdessä vanhemman kanssa katseltavaksi ja lapsi pääsee itse osallistumaan kirjan "lukemiseen"

2. Puppe yökylässä, kirjoittanut Hill Eric

Kirjassa on isot, paksut sivut, joissa on isoja värikkäitä ja selkeitä kuvia. Kirjassa kerrotaan Pupen ensimmäisestä yövierailusta ystävän luona. Kirja on luukkukirja ja näin lapsi pääsee osallistumaan kirjan lukuun. Teksti kirjassa on lyhyttä ja helppolukuista. Lapsi saa myös itse estiä luukut kirjasta ja avata ne, joten lukuelämyksestä tulee kiva.

3. Pompom, aamusta iltaan. Kirjoittanut Pirhonen Nina

Kirjassa tutustutaan pompomin päivän puuhiin aamusta iltaan. Kirjassa on kovat sivut ja värikkäitä kuvia. Kuvissa on jo vähän enemmän tapahtumaa ja lapsi saa paljon katseltavaa esim.lumilinnanrakentamisesta. Teksti on lyhyttä ja se päättyy aina kysymykseen, jolloin lapsi saa etsiä hahmoja tai asioita kuvasta ja osallistua näin lukuhetkeen.

3-5 vuotiaille tarkoitettuja kirjoja

1. Barbapapan ja Barbapapapan matka, tuplakirja. Kirjoittanut Tison Annette

Kirja kertoo vaaleanpunaisesta Barbapapasta, joka osaa muuttaa muotoaan ja toisessa kirjassa kerrotaan kuinka hän tuntee itsensä yksinäiseksi ja lähtee maailmalta etsimään iloa elämäänsä. Hän löytää sen Barbamaman muodossa ja yhdessä he perustavat perheen. Kirja on jo vähän pidempi, mutta tekstiä sivuilla ei ole paljoa, joten kolmevuotiaskin jaksaa sen kuunnella. Tarinoissa on opettava sävy ja kuvat ovat mielekkäitä ja yksityiskohtaisia ja niistä saa keskustelua ja kyselyä aikaiseksi.

2. Mitä vain jos pyydät, kirjoittanut Wallace John

Tarina kertoo kahdesta karhusta, joista pikku Otso haluaa miellyttää kovasti Tarmo karhua, mutta kaikki tekeminen menee vähän pieleen. Tarina kertoo siitä, kuinka kumpikin on valmis tekemään mitä vaan toisesa vuoksi koska välittää toisesta niin paljon. Kirja jättää lapselle varaa omaan mielikuvitukseen ja siihen, että voi miettiä, miten itse vastaavissa tilanteissa toimisi. Kuvat ovat yksinkertaisia ja selkeitä ja tekstiä on sopivasti.

3. Voi, Boris! kirjoittanut Weston Carrie

Kirja kertoo koululuokkaan uutena oppilaana tulevasta Boris harmaakarhusta, jota oppilaat pelkäävät suuren kokonsa ja kovan äänensä vuoksi. Borista aletaan syrjiä ja hän jää yksin, koska kukaan ei uskalla tai halua olla hänen ystävä suuren koon vuoksi. Kirjassa kerrotaan hyvin erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta ja siitä, kuinka erilaisuudesta voi olla jotain hyötyäkin. Oivallinen kirja, jota voi käyttää esimerkkinä, jos lapsella on omien ystävien kanssa ollut vaikeaa. Herättää ajatuksia siitä, miltä toisesta tuntuu.

6-vuotiaalle tarkoitettuja kirjoja

1. Yökirja, kirjoittanut Kunnas Mauri

Kirja kertoo hauskasti kuvitettuna mitä kummaa tapahtuu öisin. Missä eripaikoissa koiramäen väki nukkuu, mitä unta näkee ja minkälaista työtä tehdään myös yöaikaa. Kirja tarjoaa paljon katseltavaa ja keskusteltavaa ja ruokkii mielikuvitusta. Vaikka vielä ei osaisi lukeakaan, kuvien avulla pystyy luomaan oman tarinan. Ja aina löytyy jotain uutta nähtävää. Myös Herra Hakkaraista on joka sivulta mukava etsiä. Kirjan parissa vierähtää aika mukavasti tai sitä voi lukea osissa.

2. Viiru ja Pesonen kettujahdissa, kirjoittanut Nordqvist Sven

Kirja kertoo ukko Pesosesta ja hänen kissastaan viirusta. He asuvat maalla ja heillä on erilaisia eläimiä talossaan. Nyt kettu on käynyt heidän kanalassa ja Pesonen keksijänä alkaa suunnittelemaan Viiru kissan kanssa ketun metsästystä. Tarina tempaa kuulijan mukaansa ja lasten on helppo samaistua heidän seikkailuihinsa.

3. Maltti & Valtti: tehtävä mummolassa. Kirjoittanut Mikkelinen Jerry

Maltti ja Valtti ovat liikennepuistokonstaapeleita, joille aina sattuu ja tapahtuu. Nyt he saavat mummolta puhelinsoiton, hänellä on heille tärkeä tehtävä. Satu on pitkä, mutta kirjoitettu niin, että mukaan on helppo tempautua, kuuntelu vaatii keskittymistä. Tarinaa on kuvitettu hassun hauskoilla kuvilla, jotka mukavasti täydentävät tarinaa.